Kuinka paljon täytyy ihmisen jaksaa...

...vasten tummaa tulvavettä ponnistaa?
Vaikka kaikkensa voi onnesta maksaa
Sitä kuitenkaan omistaa ei saa

Huomenna, tai siis tänään jos ihan tarkkoja ollaan, on ehkä paskin päivä koskaan. Aamulla kuudelta herätys, seitsemältä ajelemaan ja kahdeksaksi osastolle. Siinä sitten odotellaan jonkinaikaa ja sitten se on menoa se.

Nehän siis repii multa aikalailla kaikki hampaat pois huomenna. En oo itekkään ihan varma enää mitkä hampaat jää ja mitkä lähtee, mutta ei niitä paljoa jää. Saan jonkinlaiset etuhampaidenkorvikkeet parin päivän päästä, mutta ihan niinku se paljoa lohduttais kun pari päivää saa olla ilman hampaita ja loppuelämän elää jollain jukurtilla. Jippii.

Älä mene pois, älä mene pois, kuule vielä tää:
Vaikka mikä ois, vaikka mikä ois, kaikki selviää.

Voiskohan ne vaivuttaa mut koomaan siihen saakka kunnes tää kaikki paska on ohi?

I'm coming home

I'm coming home
Tell the world I'm coming home
Let the rain wash away all the pain of yesterday

Kirjottaminen jää näköjään vähän vähemmälle näin kesällä. Noh, yritän kuitenkin välillä tänne jotain vuodattaa.

Tänään oli hyvä päivä. Käytiin kullan kanssa vähän maakuntamatkailulla, tuli tutuksi niin Rovaniemi kuin Torniokin! Ja kaupoista tarttu tietenki jotain pientä mukaan, hupsista ;)

"Ain't No Stopping Us Now", I love that song
Whenever it comes on it makes me feel strong

Huomenna olisi lääkärissä käynti. Saa nähdä mitä sieltä sanovat, vähän hirvittää mennä sinne jos totta puhutaan... Mutta saa nyt sitten nähdä, pistän raporttia jos muistan ja uskallan ja mitä milloinki.

Öitä kaikki. Nukkukaa hyvin, toivottavasti ainakin mua paremmin.

Dancing in the moonlight

Singing in the rain
Oh, it's good to be back home again
Laughing in the sunlight
Running down the lane
Oh, it's good to be back home again

Siitä onkin kauan kun viimeksi kirjoitin. Ensinnäkään en tiennyt mitä olisin kirjoittanut ja toiseksi halusin tehdä blogimerkinnän missä olisi kuvia Raahesta. Niiden kuvien ottamiseen menikin sitten kauemmin kuin luulin, mutta nyt ne on täällä!

Veriarvot menee hieman ylös alas, mutta muuten olo on ollut tosi hyvä kotiin pääsemisen jälkeen. Ajettiin Helsingistä yli 600 kilometriä tänne Pohjoiseen, eikä ollut edes paha. Jotenkin näin kesällä on paljon mukavampi ajella kuin talvella. Näkee maisemia ja ilma on lämmin. Voi pysähtyä matkalla vaikka jätskille ja vähän valokuvaamaan ;)

Raahessa on ollut tosi lämmin koko viikon. Välillä tuntuu että liiankin lämmin, kun päivä on mennyt sisällä viileässä istuen. Viime kesänä olisin vielä maannut pihalla ottamassa aurinkoa, mutta enää en uskalla enkä pysty. Niin ne asiat vaan muuttuu. Toivottavasti saan vielä edes jonkinlaisen rusketuksen tällekesää :)

Kesäauto pitää olla ;)

Ja vielä pari kuvaa viime kesältä :---)

Day 28: Say my name...

...say my name
If no one is around you,
say, "Baby I love you"

Perjantaina piti käyä osastolla reissu, mutta se sitten vähän venähti. Ensin iski huono olo ja oksentelin siinä aikani, sitten verikokeiden tulosten perusteella tiputtivat kaliumia ja trombosyytteja. Olin siis sairaalalla aikalailla koko päivän, yhdentoista aikaan illalla päästiin pois. Noh, huomenna sitten uusiksi verikokeisiin ja toivotaan että arvot alkaa pysymään jo pikkuhilijaa ylhäällä.

Some boys take a beautiful girl,
and hide her away from the rest of the world
I wanna be the one to walk in the sun

Ainiin, käytiin tänää kullan kans (♥) Linnanmäellä ja vaikka misä! Otin sieltä ihan kivoja kuviaki, mutta pistän niitä taas sitten johonkin seuraavaan merkintään :---) Tähän nimittäin taisin luvata jotain helsinkikuvia. Ollos hyvä :)

Day 24: What about my life?

What about my dreams?
What about how I feel?
What about my needs?
I cant hold back, I cant go back, I must be free

Ihana ilma täällä Helsingissä, päivällä oli ainakin 27 astetta lämmintä! Ja vielä näi illallaki mittari näyttää +17. Ähäkutti sinne pohjoiseen, kuulin vähän juttua että sielä sataa kaatamalla vettä ;)

Niijoo tosiaan, oon taas vaihteeksi vapaa perjantaihin asti! Perjantaina pitäis käydä verikokeisa ja sitte toivotaan että trombosyytit on alkanu pysyä ittekseen ees jonkinlaisisa lukemisa. Noh, sunnuntaina lähden jokatapauksessa, hotelli varattu sunnuntaista tiistaihin med kulta ♥ Toivottavasti tämä ei nyt sitten kuse aivan totaalisesti...

Helppo olla vapaa,
kuvitella että kaikkeen löytyy syy

Anne kävi tänään kattomasa mua osastolla. Miten voikaan ihminen tulla niin onnelliseksi vaan toisen ihmisen läsnäolosta? :') Ihana nähdä sitä pitkästä aikaa ♥

Käytiin äitin kanssa osastolta päästyä kävelemässä rannassa ja ottamassa valokuvia, mutten ole saanut niitä koneelle vielä. Ehkä pistän muutaman kuvan sitten seuraavaan blogitekstiin :)