Lepää rauhassa rakas Anne ♥

Ei tälläst tapahtumaa vois kenellekkään haluta,
mut ei sille voi mitään, se vaan täytyy tajuta
Elämä antaa ja elämä ottaa,
vaik kuinka haluisit, et pysty siihen vaikuttaan

Mun piti tulla syyslomalla sinne Helsinkiin katsoon miten voit. Mutta asiat ei vaan mene aina niinkuin haluaisi niiden menevän. Olit mun tukena alusta asti, vaikka et aina itsekkään ollut kovin hyvässä kunnossa niin kävit aina mua katsomassa. Osasit aina pelastaa huononkin päivän vai olemalla siinä. Se oli mulle tärkeää.

Muistan kuinka mulla oli sellainen nalle osastolla kaverina. Annettiin se Vilpulle ja muistan kuinka paljon Vilppu tykkäs siitä. Monesti kerroit kuinka nalle olisi ihan välttämättä pitänyt saada päiväkotiin ja muualle mukaan. Ja mää hymyilin.

Olit mun tuki ja turva, sulle pystyi aina puhumaan mistä tahansa.
Olit mulle tärkeä.

Muistellaan hetkii hyvii, ne antaa voimaa
Kyyneleitä valuttaa, se pahaan oloon vaan auttaa
Elämä päättyy jokaisel mut joillain liian aikaisin,
paljon elettävänä mut sut vietiin jo taivaisiin
Monta ihmistä jää tänne maan päälle kaipaamaan,
sä katselet ylhäältä enkelinä taivaassa

Kiitos kaikesta. Toivottavasti sun on nyt hyvä olla ♥ Mullon ikävä sua.

Elämä on päätöksii, töitä ja valintoja täynnä

Josset heti onnee löydä nii menkää frendeillä käymään.

Ens viikko onki sitte ihan special-viikko! Näen kultaa pitkästä aikaa (♥), meen käymään koululla juttelemassa ens lukuvuodesta opon kans, käyn ekaa kertaa elämässäni asuntomessuilla JA toivon mukaan pääsen myös ratsastaan pitkästä aikaa!

Ja sitten alkaiski jo koulu. Jesjesjes vihdoin! Uusi vuosi uudet kujeet... tai pikemminki uusi luokka uudet kujeet ;) Voi olla tosin että parin viikon opiskelemisen jälkeen ei olekkaan sitten niin mahtavaa :D Kovalla penkillä istuminen on melkoista tuskaa ja voin vain kuvitella miten kipeä mun takamus on kun oon istunu koulun penkillä muutaman päivän :D Onneksi koulussa on edes vähän pehmustetut penkit luokissa.

Jaan vielä tähän loppuun hyvän biisin teijän kans :---)

Mikään ei saa mua luovuttaan

Et voi mua satuttaa
Et voi pilata mun fiilistä millään
Mul on kaikki hyvin tänään

Tulin vaan ilmottaan, että kaikki on hyvin. Jotku on kyselly miksen kirjota enää. No kirjottaisin toki, jos olisi jotain kirjoitettavaa. Kesäloman viimesiä viikkoja viedään, sädehoidot on kohta jo puolessavälissä ja poikaystävä on jo toista (ja onneksi viimeistä) viikkoa Espanjassa. Niin ja ilmoittauduin tosiaan tänään autokouluun! Nyt alkaa pikkuhiljaa vasta tajuta että hei, oon kohta aikunen.

Sädehoidot on menny ihan just nappiin. Aluksi sain varmaan jotain paniikkikohtauksia tai jotain, jouduttiin siirtään hoitoja abut viikolla ja sain reseptin rauhoittaviin. Pari päivää popsin niitä mutta sitten jätin jo pois. Suu ei ole menny rikki mistä iso plussa! Vähän ehkä kipeä tai sellainen niin, en osaa selittää. Mutta ei rikki.

Ravitsemusterapeutti selitti kuinka mun pitäisi syödä enemmän ja niin eespäin poispäin. Mielelläni söisin, muttakun maha ei vedä niin paljon kuin mieli tekis. Hirveästi vain rasvaa kaikkeen, kermaa, proteiineja... Ja tietty grilliruokaa! Ja silti tuntuu että paino ei nouse, ei sitten millään. Kun kohta 18-vuotiaalla, 162cm pitkällä nuorella naisella vaaka näyttää kolmosella alkavaa lukua, on itku herkässä. Farkuista ei voi unelmoidakkaan ja saa kokoajan kuulla kuinka syön muka vähän. Välillä tuntuu etten muuta teekkään kun syön vaan!

Jos en itse jaksa, nii vaik kannatte mua
Joskus vahvinkin tarvii kannattelua

Jos vaikka tässä olis lukemista taas vähäksi aikaa :) Nyt nukkumaan ja että jaksaa huomenna taas sädehoitoihin. Kaksi päivää jäljellä, sitten viikonloppu ja Sulatto. Ja tietysti koulutkin alkaa kohta! Ahh, oon oottanu koulujen alkamista jo monta kuukautta ♥ Ihana päästä takaisin, onhan tässä vietettykki jo 10kk kesälomaa ;)

Hyvää yötä kaikille tasapuolisesti ♥
Loppuun pari kuvaa vielä.