perjantai 23. syyskuuta 2011

Maybe I need some rehab

Or maybe just need some sleep
I got a sick obsession
I'm seeing it in my dreams

Oon syönyt varmaan puoli vuotta semmosta särkylääkettä kun Oxycontin. Seon pinkillä reseptillä saatava lääke eli luokiteltavissa huumausaineeksi. Helsingin katukaupassa yhdestä Oxycontin 60mg tapletista maksetaan muistaakseni 80euroa. Nosiis kuitenkin pointti oli että periaatteessa oon jonkin sortin narkkari tahtomattani. Parhaimmillaan söin 40mg aamulla ja 40mg illalla. Muttakun eihän sitä voi niinsanotusti huumepäissään autoa ajaa, niin oon nyt yrittänyt päästä eroon siitä. Lääkkeen purkaminenkin pitää tehdä askel kerrallaan, ettei tule vierotusoireita. Plaah. Vielä eilen söin 5mg aamulla ja 5mg illalla. Mutta sitten eilen päätin että jätän iltalääkkeen kokonaan pois.

Lopputulos tuosta oli että kun kymmenen jälkeen menin nukkumaan, pyörin sängyssä viiteen asti yöllä. En oo koskaan aatellut itseäni mitenkään lääkeriippuvaiseksi, mutta siinä kun makasin selällään sängyssä viiden aikaan yöllä niin jokin pieni ääni päässäni kuiskasi, että 'käy hakemassa se lääke'. Mietin sitäkin hetken, mutta sitten toinen pieni ääni kuiskasi, että 'älä hae, sun piti päästä eroon niistä'. Päätin kuitenkin jatkaa unia ja sain nukuttua jopa kaksi tuntia. Jee!

Mitä mulle on tapahtunut? Tämmöstäkö se on niillä kaikenmaailman narkkareilla ja alkoholisteilla ja muillakin? Piikitä, niin siitä tulee hyvä olo. Juo pullo, siitä tulee hyvä olo. Ja mun tapauksessa ota tabletti, siitä tulee hyvä olo. Kyllähän mää tiesin että tässä näin käy, mutta oon aina ajatellut että nääh, en mää oo riippuvainen. Tänä aamuna iski se karu todellisuus - mää oon lääkeriippuvainen.

Mutten kauaa.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

I walked across an empty land

I knew the pathway like the back of my hand
I felt the earth beneath my feet
Sat by the river and it made me complete

Kävin tänään hammaslääkärissä. Aikoivat 3.10 pistää mulle ne ruuvit tuonne hampaisiin... taisiis luihin. Mitä ne on? No just sinne kuitenkin. Ja sitten joskus 3kk päästä tekevät pysyvät hampaat niihin. Jee!

Mutta tosiaan, kävin hampaiden röntgenissäkin. Tuli tosi feikki olo kun piti ottaa kaikki korut pois, hiukset penkille ja hampaat kippoon odottamaan :D Sitten kotimatkalla aloin miettimään, että itseasiassa tää on vähänniinkö tämmöstä helpotettua elämää! Kun menee ruokaa hampaankoloon tai hampaitten väliin niin ottaa hampaat pois ja pesee. Kun hiukset on takussa niin ottaa hiukset pois ja harjaa. Ja aina on kampaus hyvin eikä tarvitse ainakaan suoristaa niinkuin aikoinaan piti! ;)


En löytänyt vanhojen kuvien seasta ihan sitä kuvaa minkä oisin tähän vertailuun halunnut, mutta tuo saa ajaa asian :) Aika jännää, eikös. Minne mun huulet on hävinny? Asialle pitää ehkä tehä jotain... joskus... ko jaksaa.


Tuossa ylemmässä jälkeen-kuvassa on kylläkin vanha peruukki, mutta älkää välittäkö siitä :---) Tykkään siitä hirmuisesti vieläkin, tuolla se on hyllynpäällä jos vaikka satun tarvimaan pitkiä hiuksia!

Muttajoo, ei mulla varmaan muuta. Eiku joo, 16.9 tuli tasan vuosi siitä kö tämä koko ruljanssi sai alkunsa! Eli pitkä matka on jo kuljettu, jotkut tosin kulkevat pitemmänkin, mutta ei anneta sen lannistaa!

Pus ♥

torstai 8. syyskuuta 2011

You say good morning when it's midnight

Going out of my head
Alone in this bed
I wake up to your sunset
It's drivin me mad

Oho näin se aika vaan vierähtää :) En oo taas kirjotellut vähään aikaan, mutta nyt ajattelin pistää pikkusen kuulumisia taas.

Elikkäs hoidot on loppuneet jo ja en edes muista millon oon voinu näin hyvin viimeksi! Hiukset on lähtenyt kasvamaan, paitsi tietenkin siitä sädehoitoalueelta mikä tulee abouttiarallaa 4kk jäljessä. Poskessa meni sellainen hieno raja mistä iho oli kuivunut ja suunnilleen varisi pois kun vähän koski mutta sekin on jo melkolailla parantunut. Lääkäri sanoi, että menee semmonen kuukausi ennen kuin se iho on vaihtunut ja näyttää suhtkoht samalta muun naaman kanssa mutta haha! eipäs mennykkään kun pari viikkoa vaan ;)

I didn't mean to say what I did say
All about lovers and how they should lay

That was never for me to say and say

Don't you see now how I pay

Tuossa kuukauden päästä olisi sitten kontrolli. Magneettikuvaus, CT-kuvaus ja lääkärillä käynti. Toivon todella, että koko tämä p*ska olisi nytten virallisesti ohi. En koskaan enää ikinä halua käydä tätä läpi. En ikunaikunaikuna! Kiitti nyt riitti. Mutta yritän jokatapauksessa ajatella sillain positiivisesti, että hei, mää selvisin.

Ai niin tosiaan, se mun laskuporttikin otettiin pois tuossa viikko sitten. Kaikkea ne osaakin tehdä! Se oli sellainen nukutuksen ja paikallispuudutuksen väliltä, sanotaan sitä vaikka humautukseksi. Aika jännä. Ja älyttömän siisti jälki, ei tuommosia rumia arpia kuin aikasemmista! Helsingissä on kyllä hoidot hyvät, mutta leikata ne ei ossaa! Eka portin laitto meni pieleen ja siitä jäi iso ruma arpi kun taas Oulussa laitetusta ja pois otetusta ei jääny paljon minkäänlaista jälkeä. Pyhpah sanon minä.

No matter what you do
Take a look at yourself and realize

I've been good to you


Jotenkin sitä ei koskaan osannu aatella mitään tämän tapaistakaan osuvaksi omalle kohdalle. Niin no, eikait sitä kukaan osaa arvata omalle kohdalleen. Eikä toivo. Mutta jotenkin sitä yrittää nyt olla ikäänkuin mahdollisimman hyvä ihminen.

Mutta kuka se on joka määrittelee millainen on hyvä ihminen? Kirjoitin joskus facebookkiin näin;

"Kukaan eioo koskaan tainnu määritellä millanen on hyvä ihminen.
Mutta jos yrität parhaas olla hyvä ihminen jollekkin,
joku on hyvä ihminen sulle.
Kun loppupeleissä jokainen valitsee itse polun mitä kulkee,
sen ei pitäis olla kovin vaikiaa."

Silti sitä yrittää päivittäin tehdä jotain pientä hyvää. Toiseksi viimeisenä sädehoitopäivänä vietiin OYSsin lasten ja nuorten syöpäosastolle kaksi muovikassillista kirjoja ja tarkoitus on viedä jossain vaiheessa luultavasti saman verran kirjoja myös Raahen turvakodille. Pyrin olemaan tasavertainen ja ennenkaikkea ystävällinen kaikille, panostamaan kouluun, ottamalla kantaa asioihin. Asiat ei muutu ellei joku muuta niitä.

It's a sad world... but even the scars forget the wound.

ps. syyslomalla elikkäs viikolla 43 sitten Helsinkiin! Kirjotan siitä sitten taas lähempänä taikka viimestään kun tuun siltä reissulta :) Mutta osasto 7 porukka varautukaa vierailuun! ♥