You say good morning when it's midnight

Going out of my head
Alone in this bed
I wake up to your sunset
It's drivin me mad

Oho näin se aika vaan vierähtää :) En oo taas kirjotellut vähään aikaan, mutta nyt ajattelin pistää pikkusen kuulumisia taas.

Elikkäs hoidot on loppuneet jo ja en edes muista millon oon voinu näin hyvin viimeksi! Hiukset on lähtenyt kasvamaan, paitsi tietenkin siitä sädehoitoalueelta mikä tulee abouttiarallaa 4kk jäljessä. Poskessa meni sellainen hieno raja mistä iho oli kuivunut ja suunnilleen varisi pois kun vähän koski mutta sekin on jo melkolailla parantunut. Lääkäri sanoi, että menee semmonen kuukausi ennen kuin se iho on vaihtunut ja näyttää suhtkoht samalta muun naaman kanssa mutta haha! eipäs mennykkään kun pari viikkoa vaan ;)

I didn't mean to say what I did say
All about lovers and how they should lay
That was never for me to say and say
Don't you see now how I pay

Tuossa kuukauden päästä olisi sitten kontrolli. Magneettikuvaus, CT-kuvaus ja lääkärillä käynti. Toivon todella, että koko tämä p*ska olisi nytten virallisesti ohi. En koskaan enää ikinä halua käydä tätä läpi. En ikunaikunaikuna! Kiitti nyt riitti. Mutta yritän jokatapauksessa ajatella sillain positiivisesti, että hei, mää selvisin.

Ai niin tosiaan, se mun laskuporttikin otettiin pois tuossa viikko sitten. Kaikkea ne osaakin tehdä! Se oli sellainen nukutuksen ja paikallispuudutuksen väliltä, sanotaan sitä vaikka humautukseksi. Aika jännä. Ja älyttömän siisti jälki, ei tuommosia rumia arpia kuin aikasemmista! Helsingissä on kyllä hoidot hyvät, mutta leikata ne ei ossaa! Eka portin laitto meni pieleen ja siitä jäi iso ruma arpi kun taas Oulussa laitetusta ja pois otetusta ei jääny paljon minkäänlaista jälkeä. Pyhpah sanon minä.

No matter what you do
Take a look at yourself and realize
I've been good to you

Jotenkin sitä ei koskaan osannu aatella mitään tämän tapaistakaan osuvaksi omalle kohdalle. Niin no, eikait sitä kukaan osaa arvata omalle kohdalleen. Eikä toivo. Mutta jotenkin sitä yrittää nyt olla ikäänkuin mahdollisimman hyvä ihminen.

Mutta kuka se on joka määrittelee millainen on hyvä ihminen? Kirjoitin joskus facebookkiin näin;

"Kukaan eioo koskaan tainnu määritellä millanen on hyvä ihminen.
Mutta jos yrität parhaas olla hyvä ihminen jollekkin,
joku on hyvä ihminen sulle.
Kun loppupeleissä jokainen valitsee itse polun mitä kulkee,
sen ei pitäis olla kovin vaikiaa."

Silti sitä yrittää päivittäin tehdä jotain pientä hyvää. Toiseksi viimeisenä sädehoitopäivänä vietiin OYSsin lasten ja nuorten syöpäosastolle kaksi muovikassillista kirjoja ja tarkoitus on viedä jossain vaiheessa luultavasti saman verran kirjoja myös Raahen turvakodille. Pyrin olemaan tasavertainen ja ennenkaikkea ystävällinen kaikille, panostamaan kouluun, ottamalla kantaa asioihin. Asiat ei muutu ellei joku muuta niitä.

It's a sad world... but even the scars forget the wound.

ps. syyslomalla elikkäs viikolla 43 sitten Helsinkiin! Kirjotan siitä sitten taas lähempänä taikka viimestään kun tuun siltä reissulta :) Mutta osasto 7 porukka varautukaa vierailuun! ♥