It's my time, it's my life

I can do what I like

Kävin tänään parturissa! Se kun kävelee parturiin, istuu tuoliin ja nostaa hiukset pöydälle on ihan once-in-a-lifetime -kokemus :D Vaan tosiaan joo. Tulin siihen tulokseen, että halusin hiukset pois. Säteistä on aikalailla tasan 2kk ja sanoivat että tuohon sädehoitoalueelle alkaa kasvaan hiukset vasta siinä 4kk paikkeilla... On siinä ehkä muutama alle millin pituinen hiuksentynkä siellä sun täällä, mutta ei paljoa lohduta kun muut hiukset oli varmaan sen 2-3cm. Lopputulos: ei kehdannut olla ilman peruukkia, mutta hiukset oli sen verran pitkät ettei pysynyt peruukki kunnolla päässä. Ratkaisu: hiukset pois. Kehheh. Oikeastaan tää millin parin sänki on ihan kiva :---) Ainakaan ei kulu shamppoota!

Tuolta näytin aikalailla vuosi sitten. Istuin OYSsissa eristyksissä kun hoksasin että alkoi hiukset putoileen ekan kerran. Siinä sitten aikani kuluksi nypin hiustuppoja päästä ja kuuntelin ritinää joka kuului kun hiukset lähti juurineen. Aika jännä. Siivoojilla oli varmaan kans hauskaa siivoilla hiustuppoja mun sängyn vierestä :D

Siinä sitten istuskelin ja aloin pikkuhiljaa oikein odottaa että pääsisin kotiin ja ajeltaisiin hiukset pois. Nooo tietenkin sitä yritettiin että jos olisi vain lyhyemmäksi leikattu, mutta oli niin hienoja kaljuja länttejä jo päässä että päätettiin ajella kaikki pois vaan. Vaikka olin oikein odottanut että "jes, nyt lähtee hiukset" niin siinä mää sitten istuin portailla ja itkin. Piti vain ajatella että kyllä ne takaisin kasvaa, vetää pipo päähän ja lähteä hakemaan peruukkia liikkeestä.

Tell me how I'm supposed to breathe with no hair?

Sanotaan, että hiukset on tytön kruunu mutta myönnän että useimmiten oon tuntenu itteni prinsessaksi myös ilman sitä kruunua :---)